tiistai 14. lokakuuta 2014

Mikä nimeksi Pohjois-Helsingin kulttuuritalolle, Maunulan monitoimitalolle?

Tiistaina 14.10. rakennusluvan sai Maunulan monitoimitalo. Mutta onko se Maunula-talo? Monitoimitalo on Pohjois-Helsingin kulttuuritalo, mutta mikä sen nimeksi tulee? Ehdota nimeä täällä!

Demokratiahankkeen 20.9. järjestämässä työpajassa, jossa kaikki hallintokunnat eli nuorisotoimi, kirjasto ja työväenopisto olivat edustettuina, valittiin kilpailuraati: Lauri Seutu (kir), Harri Taponen (nuta), Jussi Suomaa (työv.), Emilia Palonen (dem.hanke), asiantuntijajäsenenä toimii suomen kielen lehtori, pakilalainen nimistöntutkija Terhi Ainiala. Kilpailuraatia täydennetään tarvittaessa. Se kokoontuu vuoden 2015 alussa päättämään nimeämisen jatkosta. Monitoimitalon rakentaminen alkaa keväällä 2015.
(päivitetty 17.10.)

maanantai 6. lokakuuta 2014

Monitoimitalo: paikallisuutta ja vetovoimaa Pohjois-Helsinkiin

Saunabaarilla Maunulan monitoimitalon suunnittelutyöpajalla lauantaina 20.9. kaupunginkirjaston, työväenopiston, nuorisoasiainkeskuksen ja Maunulan demokratiahankkeen edustajat sekä muutama muu asukas, noin 14 henkeä suunnitteli monitoimitalon toimintaa käyttäjien näkökulmasta. Paikallisten aktiivien lisäksi huomioitiin ei-käyttäjät, satunnaiset kävijät, syrjäytyneet sekä aktiiviset kaukokäyttäjät ja lähiyhteisöt.
Aluksi katseltiin vielä talon piirustuksia, koska paikalla oli ihmisiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana suunnittelussa. Kaikkien mielestä nouseva/laskeva lava, jonka alla on tila tuolisäilölle on ehdottoman välttämätön, ja sille tulisi saada rahoitus suoraan hankkeesta tai Lähiörahastosta. Aloituspuheenvuoroissa nuorisotalo, kirjasto ja työväenopisto esittelivät visionsa talon toiminnasta. Keskeistä ovat keskeinen sijainti, pitkät aukioloajat ja tilojen käyttö myös aukioloaikojen ulkopuolella. Yhtä lailla tärkeää on toimijoiden keskinäinen yhteistyö etenkin tilojen hallinnan ja toiminnasta tiedottamisen saralla. Asukasedustajien puheenvuoroissa kuultiin muun muassa toiveet tilojen käytettävyyden esiin tuomisesta – kieltojen sijaan se, mitä saa tehdä esille. Turvallisuus ja puhtaus nostettiin keskusteluun.
Samalla kun se on paikallinen keskus asukkaiden erilaisiin tarpeisiin, talolla voisi olla vetovoimatekijöitä. Talo voisi profiloitua esimerkiksi musiikki-, teatteri- ja pelitoimintaan, toiminnan, tarjonnan ja esimerkiksi työväenopiston kurssien kautta. Monitoimitalo on kuitenkin paikka, johon asukkaat ja työntekijät vaikuttavat – sen sielu löytyy toiminnasta.
(Alla muistiinpanot tilaisuudesta.)

Virkamiehet kaikista talon käyttäjäkunnista ja muutama asukas intiaanikesän viimeisenä viikonloppuna saapuivat Saunabaarille keskustelemaan talon toiminnasta.







Tiedotus
- Potentiaalisia ja satunnaisia kävijöitä varten päivän tapahtumat näkyviin.
- Talon yhteinen verkkosivusto ja sosiaalinen media, kuten Facebook-ryhmä.
- talon yhteinen verkkosivusto, sosiaalinen media ja muu yhteinen tiedotus houkuttelee kävijöitä kauempaakin
- Yhteisten tiedotuskanavien kautta myös harrastajaryhmien ja lähiyhteisöjen tuottamat tapahtumat tulisivat kaiken yleisön tietoon.
- talon toiminta myös hallintokuntien omilla koko kaupungin laajuisilla verkkosivuilla – sekä minne mennä -palstoilla ym.
- ohikulkijoille näkyvä tiedotus bussipysäkin luona
- Jos valmis info ei kohtaa potentiaalisen asiakkaan tarpeita, täytyy vastaanottohenkilöltä voida kysyä, mitä toimintaa talossa on. ”Kysy Ekiltä.”
- Pop-up ja vapaaehtoistoiminta osaksi talon tapahtuma/kurssikalenteria.
- Joka kevät haku syksyn uusille kursseille ja vertaisryhmille.
- Keskustelua voisi jatkaa siitä, miten järjestetään asiakkaan tarpeita kohtaavaa toimintaa ja miten tiedotetaan siitä, ja miten saadaan tieto, jos tarjonta ei tyydytä?

Tilojen käyttö ja kulkuluvat
- Miten kulkua valvotaan aukioloaikojen ulkopuolella? Perinteinen kulunvalvonta perustuu ”lätkiin” tai ”lakuihin”, joilla sähkölukot aukeavat. Jokin yleinen kortti voisi toimia kulkuavaimena: kirjastokortti, HSL:n matkakortti. Nämä voisivat toimia pääoviin.
- Kulkuluvat kuuluvat myös erityistiloihin, kokous- ja luokkahuoneisiin ja vaikkapa monitoimisaliin: jotta ”avaimella” pääsee vaaramaansa tilaan varaamanaan aikana.
- Aivan uutena ja käyttökelpoisena ideana esiin tuotiin varaustekniikka, jossa puhelimeen saadaan koodi, kuten kaupunkiautoklubeilla tai vaikkapa omenahotelleissa.

Mihin aikaan päivästä?

- Satunnaisen käyttäjän näkökulma: ihanteellista olisi, että taloon pääsisi sisään 24/7 esimerkiksi vessaan ja talvella lämmittelemään.
- Toimintaa voisi järjestää ainakin omatoimisesti aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Omatoimikäyttö

- Tiloja pitää voida varata yli hallintokuntarajojen. Tarvitaan koko talon yhteinen varauskalenteri, josta näkee tilat ja vapaat ajat.
- Keskustella pitäisi vielä siitä, onko toimintaa, johon tiloja ei voisi varata? Esimerkiksi kaupallinen toiminta.
- Koska tilat mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan, vapaaehtoisten koulutus olisi tärkeää talon toiminnassa ja siihen voitaisiin varata vuosikalenterissa haku- ja ilmoittautumisajat. Tässä voisi olla Työväenopistolla iso rooli.
- Perehdytys talon toimintatapoihin: käyttäjälle pitäisi näkyä heti selkeästi, mitä tilat mahdollistavat ja miten niissä voisi toimia. Toimintatavoista voitaisiin keskustella käyttäjäkokouksissa.
- Vertaistukiryhmät, vertaisoppiminen, yhdessä tekeminen: talo voisi mahdollistaa pop-up-kurssit ja avoin kansalaistoiminta olisi mukana myös tiedotuksessa, jotta uudet käyttäjät löytäisivät erilaiset vertaisryhmät.
- Ei-käyttäjistä käyttäjiksi, jotain uutta ja erilaista – hetkellistä eikä aina sitovaa toimintaa: esimerkiksi ”Pertsan runopysäkki” -omien hengentuotteiden esityspaikka voi houkutella esiintyjän lisäksi paikalle muitakin ei-käyttäjiä

Yhteistyö talon sisällä

- Ristiriitojen ja pettymysten käsittely: ratkaisut heti.
- Käyttäjiltä tulevat ehdotukset tai havaitut tarpeet, esimerkiksi pop-up kurssit lyhyellä valmisteluajalla yhteistyössä hallintokuntien kesken – ja pitkällä tähtäimellä osaksi vuosisuunnittelua
- Nuoriso-ohjaus ja -tieto, informaatio-osaaminen, pedagoginen ja kurssisisältöjen osaaminen jakoon tarpeen mukaan.
- TET-harjoittelijat koko taloon eri hallintokuntien toimintaan tutustumaan.

Yhteistyö paikallisten tahojen kanssa

- Talon johtoryhmään hallintokuntien lisäksi myös asukasedustus
- Yhdessä luodut periaatteet näkyville
- Tilaa harrastajaryhmille ja mahdollisuus liittyä uutena mukaan
- Koululaisten iltapäivätoimintaa myös talossa esim. vapaaehtoisjärjestöjen/toimijoiden avulla
- Talon avajaiset olisivat pidempi tapahtuma. Se mahdollistaisi keskustelun, talon suunnittelun pitkän historian ja laaja-alaisen toiminnan.
- Vuotuiset tapahtumat kuten Maunula-päivä myös talossa
- Talo toimisi väylänä myös muihin alueen tiloihin (kuntosali, opetuskeittiö, Saunabaari, jne.) ja toimintaan, ja toisaalta antaisi resursseja jo nykyisen toiminnan laajentamiseen tai kohdentamiseen.

Toiminta sekä puistossa että talossa
- Talon edustalle suunniteltu mm. aidattu koripallokenttä, amfiteatterimainen areena, jossa ulkoilmaesityksiä
- Maunula-päivä voisi levittäytyä leikkipuistosta monitoimitaloon
- Kesäkukkapenkin hallinnointi monitoimitalon yhteistoimintana. Vastuulliset penkin käyttäjät ja hoitajat tulisivat talon ulkopuolelta, mutta talossa tiedettäisiin, kuka milloinkin tai mistäkin osasta vastuussa.

Kohtauspaikka
- Tila on kaikille, mutta käyttäydy ja noudata talon tapoja. Talon tavat esillä, joten tiedetään missä ollaan ja mitä siellä voi tehdä.
- Lähtökohtaisesti ehdotuksille sanotaan kyllä eikä ei.
- Syrjäytyneiden kohtaaminen, päihdeongelmaisten kohtaaminen: Päihtyneenäkin saa tulla ainakin kirjastoon ja aulatiloihin, mutta päihteitä ei saa käyttää talossa. Poikkeuksena kurssit ja opastustapahtumat sekä lasten ja nuorten tapahtumat. Nuorisotiloihin ei saa päihtyneenä edes tulla.
- Toimintaa tarpeen mukaan
- Apua tarvitseville ohjausta ja neuvontaa

Sukupolvien välinen
- Myös aikuiset saavat tulla nuorten tiloihin, nuorten ehdoilla.
- TET-harjoittelijat, harrastusryhmät, yleisötapahtumat
- nuoret ja muut yhdessä
- Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa
- Vertaisoppimisryhmissä
- Talon kahvilan kautta
- Talon pelihuoneessa

Kulttuurien välinen
- Henkilökuntaa eri etnisistä ryhmistä esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta. Näin saataisiin taloon kielitaitoa ja kulttuurien välistä kommunikaatiota. Henkilökunnan valmiudet kohdata asiakkaita eri kulttuureista lisääntyisivät.
- Miten vammaiset ja erityisryhmät otetaan huomioon?

Kirjaston käyttö
- Tietyt toiminnot ovat käytössä itsepalveluaikoina: ovatko myös kopiokone, skanneri ja muut apuvälineet käytettävissä, kuka hoitaa tekniset ongelmat?
- lainaus, palautus, lehtienluku, verkkopäätteet, WLAN…
- avoin, yhteinen tila oltava käytettävissä aina talon aukioloaikana

Työväenopiston käyttö
- yhteistyö asukkaiden ja kirjaston sekä nutan kanssa konkreettiseksi ja jatkuvaksi
- resursseihin jätettävä vapaata tilaa pop-up-kurssien järjestämiselle

Nuorisotalon käyttö
- myös aikuiset saavat tulla, nuoria kunnioittaen, sääntöjä noudattaen
- aamupäivisin tilat ja välineet kaikkien asiakasryhmien käytettävissä

Osallistava suunnittelu
- asukkaat mukaan talon toiminnan suunnitteluun
- kurssitoiminnan suunnitteluun
- hallintokuntien ja asukkaiden yhteiset projektit, esim. Maunulan historia ja tulevaisuus
- tapahtuman organisointi jo ennen talon avautumista
- kutsutaan lähikuukausina asiasta kiinnostuneita koolle, jotta erityyppiset toimijat löytäisivät toisensa hyvissä ajoin
- talon avajaiset: avajaisviikko

Aktiivikäyttäjät
- mukana suunnittelussa
- tilavaraukset, kulkuluvat aukioloajan ulkopuolella
- mukana sisäisessä tiedotuksessa

Ei-käyttäjät, potentiaaliset käyttäjät, syrjäytyneet, juopot…
- Tule sellaisena kuin olet, kunnioita toisia ja talon tapoja.
- Pitää pystyä löytämään itselle kiinnostavaa toimintaa tai ehdottamaan sitä
- Olet tervetullut, mutta tämä ei ole hotelli eikä yömaja.

Kaukokäyttäjät (vetovoimatekijöitä)
- talon profiloituminen esimerkiksi musiikki-, teatteri- ja pelitoimintaan, toiminnan, tarjonnan ja esimerkiksi työväenopiston kurssien kautta
- Kirjaston uusi rooli, hyvä sijainti bussilinjojen risteydessä, avoimuus ja aukioloajat
- Pohjois-Helsingin kulttuuritalo
- tapahtumat kiinnostavat myös kauempana asuvia
- alueelliset yhteistyömahdollisuudet: myös lähikaupunginosien (esim. Pakila, Paloheinä, Torpparinmäki, Oulunkylä)










Nuorisotalon siipeä esittelemässä Tytti Tikkakoski. 

Jatkosuunnitelmissa:
Nimikilpailu
- lisää nimiehdotuksia tuli: Jokeritalo, Kinost
- kilpailuraati: Lauri Seutu (kir), Harri Taponen (nuta), Jussi Suomaa (työv.), Emilia Palonen (dem.hanke), ehdotus asiantuntijajäseneksi: suomen kielen lehtori, nimistöntutkija Terhi Ainiala

Jatkotapaaminen: seuraava työpaja talvella 2014-2015, ideatyöpaja 2015, juhlistuksia
- yhteyksien luominen tulevien aktiivikäyttäjien ja paikallisten yhteisöjen kesken
- koko talolle yhteisiä juttuja, profiili
- merkkipäivien juhlistus talohankkeen edetessä ja yhteishengen luominen
- esim. 1. peruskiven muuraus (maaliskuu 2015), 2. harjannostajaiset, 3. nimikilpailun tuloksen julkistaminen (kevät 2015), 4. avajaisviikon teemoittaminen
- Tulevan vuoden ideahaku ja työväenopiston kurssisuunnitteluun osallistuminen (syksy 2015)

Työryhmien muistiinpanoista ja loppukeskustelusta kokosi Lauri Seutu Maunulan kirjastolta – jutuksi toimittaminen ja kuvat Emilia Palonen demokratiahankkeesta.