keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Maunula-talon prosessi 1980-luvulta ja osallistuvan demokratian mallit kuvina

Kesän aikana Maunula-talon strategiaryhmässä ja asukaskokouksissaan asukkaat ja kaupungin työntekijät työstivät Maunula-talolle toimintamallin, joka voisi toimia mallina myös Helsingin kaupungin kehittäessä osallistuvaa demokratiaa – tai jopa Euroopassa. Toinen malleista oli asukaslähtöisen osallistuvan suunnittelun malli.

Maunula-talon suunnitteluprosessi 1980-luvulta talon valmistumiseen, osallistuvan suunnittelun prosessi ja toimintamalli visualisoitiin Helkan Kevein-hankkeessa infograafiksi. Maunula-talo tunnistettiin innovaatio-alustaksi, jota tahdottiin kehittää Uudenmaanliiton ja Helsingin kaupungin rahoittamassa hankkeessa. Infograafin avulla Maunula-talon tarina voisi innoittaa muita toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja. Toisaalta tärkeää on myös varautua prosessien pituuteen.

Mallit esiteltiin Laiturilla Kevein-hankkeen päätöstilaisuudessa 21.9. (Infograafi näkyy tästä huonosti: lataa pdf-tiedosto täältä eli Maunula-talon fb-ryhmästä!)

Maunula-talon toimintamalli hyväksyttiin, asukasedustajat valittiin 18.8.

Maunula-talon osalta viestikapula siirtyi Maunulan demokratiahankkeelta Maunula-talon neuvottelukunnalle ja sen asukasedustajille 18.8.

Talon ensimmäisessä avoimessa foorumissa hyväksyttiin Maunula-talon toimintamalli (yllä, tosin visualisointi hieman uudempi) ja valittiin asukasedustajat Maunula-talon neuvottelukuntaan. Ehdolla oli kahdeksan, joista valittiin kolme varsinaista jäsentä (Omar Bahaaldin, Jaana Taskinen, Kirsti Tuominen) ja kolme varajäsentä (Tapani Kontiala, Minna Tarkka ja Marja Salmela). Tästä tiedotettiin Maunula-talon omilla sivuilla.

Talon suunnitteluprosessi ja toimintamalli esiteltiin. Kävimme keskustelua demokratian ja edustamisen käsitteistä, ja kaupungin työntekijätkin tunnustivat, että heidän näkemyksensä asioista ovat muuttuneet yhteistyön ja keskustelujen kautta. Kaupungin palveluiden esittelyt kunkin keskeisen kaupungin työntekijän kautta olivat tärkeitä. Heidän roolinsa talossa on tärkeä ja nyt oli mahdollista kohdata. Toimintamalli on yhteistuotos, ei kenenkään sanelema.

Myös talon foorumeiden järjestäminen on neuvottelukunnan asia, ja neuvottelukunnassa on 2/3 kaupungin työntekijöitä. Tosin varajäsenten kutsumista kokouksiin suositellaan, vaikka eivät olisi äänivaltaisia. Silloin puntit ovat tasan. Yksi syy varajäsenille on myös se, että vapaaehtoistyö vie aikaa ja voimavaroja – eikä sitä ole aina helppoa sovittaa vaikkapa työhön ja perhe-elämään.

Sen olemme tässä Maunulan demokratiahankkeessa oppineet kantapään kautta: olisi pitänyt valita isompi joukko edustajia – kokonainen tiimi Maunula-taloa varten jo keväällä 2010, sillä edessä oli paljon haastavampi ponnistus, mitä saatoimme kuvitella. Sitä oli matkalla vaikea täydentää, vaikka yritimmekin. Jo kapulan siirto vaatii perehdyttämistä.

Kokouksesta on Maunulan kirjaston Lauri Seudun tekemät muistiot. Tämmöinen yleiskeskustelu keskustelu käytiin:

Yleinen keskustelu jatkuu
Puheenvuoro 8 [Yrjö Hakanen]:
Tavoitteena on toimintamallin, joka ei ole edustuksellista demokratiaa. On monta tapaa pitkin vuotta olla vaikuttamassa siihen mitä talossa tapahtuu.
Johtotiimi ei voi kävellä neuvottelukunnan eikä asukasfoorumin yli. Johtotiimille hoitaa sille kuuuluvat asiat: infrastruktuurin, työsuojelun ym.
Neuvottelukunta ja asukasfoorumit päättävät, mitä talossa tapahtuu.
Esimerkiksi seuraavan vuoden budjettiesitys pitää tuoda hyväksyttäväksi avoimeen asukasfoorumiin. Me asukkaat voimme palauttaa budjetin uudelleen valmisteluun, jos emme ole siihen tyytyväisiä.
Puheenvuoro 9 [Emilia Palonen]:
Edustaja ei toisaalta voi suoraan edustaa jokaista asukasta erikseen, eikä toisaalta myöskään viedä eteenpäin vain niitä ideoita, joita itse kannattaa. Hän edustaa kaikkea sitä, mikä asukasfoorumeissa, työpajoissa ja päivittäisissä kohtaamisissa ihmisten kanssa on noussut esiin. Asukasedustajan tehtävänä on myös keskustella ideoista ja jalostaa niitä ennen esittämistä neuvottelukunnalle.
Puheenvuoro 10 [Kaarina Hietala]:
Kuinka suuri ja pitkä byrokratia on idean läpiviemisessä ja toteutuksessa, jos halutaan itse järjestää toimintaa, jota ei ole valmiiksi tarjolla? Minkälaiset ovat käytännöt?
EP:                 Maunulan mallissa testataan tätä. Lähes kaikkia tiloja voi varata suoraan netin kautta silloin, kun ne ovat vapaana. Asukkat voivat järjestätyä ryhmäksi ja toteuttaa sekä tarvittaessa myös itse rahoittaa kurssin tai tapahtuman. Maunula-talo toimii myös ikkunana koko alueelle: tarvittava tila voi löytyä myös muualta kuin Maunula-talosta.
Mari Larkovirta:
Työväenopiston kurssitarjonnan perussuunnittelu tehdään työväenopistossa. Etukäteen ei aina tiedetä, paljonko resursseihin jää löysää. Toivotaan, että voidaan järjestää tapahtumia myös lyhyellä aikajänteellä.
Puheenvuoro 11 [Jyrki Kallius]:
On tärkeää, että talo hengittää ulospäin – talo on meidän -ajatus. Silloin uskalletaan ottaa riskejäkin, ja pitkällä aikavälillä talo hyötyy siitä.
Puheenvuoro 12 [Jouko Jauhiainen]
Toivottavasti kaikki tiedotus ja yhteyskanavat eivät mene nettiin. Talossa pitäisi aina olla ihminen, jolta kysyä.
EP:                 Aulaan tulee info-piste, jossa näyttäytyy kaikki kaupungin tuottama toiminta sekä paikallinen tiedotus. Se on myös kohtauspaikka.
Mari L:          Tiedottajana voin työskennellä välillä infopisteessä.
EP:                 Viestinnän pitää olla monikanavaista. Voi kysyä vahtimestarilta, lähettää sähköpostia edustajalle tai viestiä Facebookissa, itselle sopivimmalla tavalla.
Puheenvuoro 13 [Kale Kaivola]:
Onko virkamieskunta jo kokoontunut suunnittelemaan, miten yhteistyötä toteutetaan?
Anne D:         Vasta nyt on tiedossa henkilöt, jotka tulevat työskentelemään Maunula-talossa. Henkilökunnalla on ensimmäinen yhteinen iltapäivä syyskuussa.
Puheenvuorot 14:
Mitä edustuksellisuus tarkoittaa? Jokainen, joka lähtee ehdolle, edustaa monia eri ryhmiä…
Puheenvuoro 15:
Monesti tällaisissa elimissä on nuorten edustaja, nuori.

AS:                Muuttuu monimutkaiseksi, jos pitää edustajistoa rajata iän tai vaikka sukupuolen mukaan.
EP:                 Tärkeää on, että edustajat haluavat olla neuvottelukunnassa ja edustaa erilaisia ryhmiä. Ketään ei pidä väkisin valita edustajaksi.
Kale Kaivola: Neuvottelukunta on vain yhteistyöelin. Asukasfoorumi on päättävä, ja sinne voi jokainen tulla edustamaan itseään.
EP:                 Pilotoimme myös sitä, että edustajat eivät edusta tiettyä poliittista, sosiaalista,
etnistä tms. ryhmää, koska ihmisillä on monia identiteettejä ja he kokevat kuuluvansa moniin ryhmiin. Ei ole esimerkiksi naisten, nuorten, senioreiden tai maahanmuuttajien edustajia. Neuvottelukunnassa edustajat eivät edusta esimerkiksi omaa henkilökohtaista sosiaalista viiteryhmäänsä.
YH:                Toisaalta neuvottelukunnassa ei pitäisi haudata ajatusta siitä, että olisi eri-ikäisiä edustajia. Se rohkaisisi esittämään asiansa, kun olisi oman ikäinen edustaja.

Puheenvuoro 16:
Jos neuvottelukunnassa edustaja päättää poistua kesken kauden, miten täydennetään.
EP:                 Ensinnäkin on varajäsenet. Ja jos asiat eivät etene, voidaan vaatia avointa foorumia.

Puheenvuoro 17:
Kuinka usein neuvottelukunta kokoontuu?
AD:                Vähintään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.
Puheenvuoro 18:
Tarvitaanko neuvottelukuntaa perusasioiden kuten siivouksen hoitoon?
EP:                 Siivous- ym. infrastruktuuriin liittyvät asiat hoitaa johtotiimi.
Puheenvuoro 19:
Onko tämä toimintamalli pysyvä?

EP:                 Mallia voidaan muuttaa avoimessa foorumissa, jos se ei toimi.


Nyt hyväksytty toimintamalli siis voi elää ja muokkautua taloon sopivaksi!

Emilia Palonen, maaliskuussa 2013 valittu Maunulan demokratiahankkeen Maunula-talo-edustaja