keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Maunula-talon prosessi 1980-luvulta ja osallistuvan demokratian mallit kuvina

Kesän aikana Maunula-talon strategiaryhmässä ja asukaskokouksissaan asukkaat ja kaupungin työntekijät työstivät Maunula-talolle toimintamallin, joka voisi toimia mallina myös Helsingin kaupungin kehittäessä osallistuvaa demokratiaa – tai jopa Euroopassa. Toinen malleista oli asukaslähtöisen osallistuvan suunnittelun malli.

Maunula-talon suunnitteluprosessi 1980-luvulta talon valmistumiseen, osallistuvan suunnittelun prosessi ja toimintamalli visualisoitiin Helkan Kevein-hankkeessa infograafiksi. Maunula-talo tunnistettiin innovaatio-alustaksi, jota tahdottiin kehittää Uudenmaanliiton ja Helsingin kaupungin rahoittamassa hankkeessa. Infograafin avulla Maunula-talon tarina voisi innoittaa muita toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja. Toisaalta tärkeää on myös varautua prosessien pituuteen.

Mallit esiteltiin Laiturilla Kevein-hankkeen päätöstilaisuudessa 21.9. (Infograafi näkyy tästä huonosti: lataa pdf-tiedosto täältä eli Maunula-talon fb-ryhmästä!)

Maunula-talon toimintamalli hyväksyttiin, asukasedustajat valittiin 18.8.

Maunula-talon osalta viestikapula siirtyi Maunulan demokratiahankkeelta Maunula-talon neuvottelukunnalle ja sen asukasedustajille 18.8.

Talon ensimmäisessä avoimessa foorumissa hyväksyttiin Maunula-talon toimintamalli (yllä, tosin visualisointi hieman uudempi) ja valittiin asukasedustajat Maunula-talon neuvottelukuntaan. Ehdolla oli kahdeksan, joista valittiin kolme varsinaista jäsentä (Omar Bahaaldin, Jaana Taskinen, Kirsti Tuominen) ja kolme varajäsentä (Tapani Kontiala, Minna Tarkka ja Marja Salmela). Tästä tiedotettiin Maunula-talon omilla sivuilla.

Talon suunnitteluprosessi ja toimintamalli esiteltiin. Kävimme keskustelua demokratian ja edustamisen käsitteistä, ja kaupungin työntekijätkin tunnustivat, että heidän näkemyksensä asioista ovat muuttuneet yhteistyön ja keskustelujen kautta. Kaupungin palveluiden esittelyt kunkin keskeisen kaupungin työntekijän kautta olivat tärkeitä. Heidän roolinsa talossa on tärkeä ja nyt oli mahdollista kohdata. Toimintamalli on yhteistuotos, ei kenenkään sanelema.

Myös talon foorumeiden järjestäminen on neuvottelukunnan asia, ja neuvottelukunnassa on 2/3 kaupungin työntekijöitä. Tosin varajäsenten kutsumista kokouksiin suositellaan, vaikka eivät olisi äänivaltaisia. Silloin puntit ovat tasan. Yksi syy varajäsenille on myös se, että vapaaehtoistyö vie aikaa ja voimavaroja – eikä sitä ole aina helppoa sovittaa vaikkapa työhön ja perhe-elämään.

Sen olemme tässä Maunulan demokratiahankkeessa oppineet kantapään kautta: olisi pitänyt valita isompi joukko edustajia – kokonainen tiimi Maunula-taloa varten jo keväällä 2010, sillä edessä oli paljon haastavampi ponnistus, mitä saatoimme kuvitella. Sitä oli matkalla vaikea täydentää, vaikka yritimmekin. Jo kapulan siirto vaatii perehdyttämistä.

Kokouksesta on Maunulan kirjaston Lauri Seudun tekemät muistiot. Tämmöinen yleiskeskustelu keskustelu käytiin:

Yleinen keskustelu jatkuu
Puheenvuoro 8 [Yrjö Hakanen]:
Tavoitteena on toimintamallin, joka ei ole edustuksellista demokratiaa. On monta tapaa pitkin vuotta olla vaikuttamassa siihen mitä talossa tapahtuu.
Johtotiimi ei voi kävellä neuvottelukunnan eikä asukasfoorumin yli. Johtotiimille hoitaa sille kuuuluvat asiat: infrastruktuurin, työsuojelun ym.
Neuvottelukunta ja asukasfoorumit päättävät, mitä talossa tapahtuu.
Esimerkiksi seuraavan vuoden budjettiesitys pitää tuoda hyväksyttäväksi avoimeen asukasfoorumiin. Me asukkaat voimme palauttaa budjetin uudelleen valmisteluun, jos emme ole siihen tyytyväisiä.
Puheenvuoro 9 [Emilia Palonen]:
Edustaja ei toisaalta voi suoraan edustaa jokaista asukasta erikseen, eikä toisaalta myöskään viedä eteenpäin vain niitä ideoita, joita itse kannattaa. Hän edustaa kaikkea sitä, mikä asukasfoorumeissa, työpajoissa ja päivittäisissä kohtaamisissa ihmisten kanssa on noussut esiin. Asukasedustajan tehtävänä on myös keskustella ideoista ja jalostaa niitä ennen esittämistä neuvottelukunnalle.
Puheenvuoro 10 [Kaarina Hietala]:
Kuinka suuri ja pitkä byrokratia on idean läpiviemisessä ja toteutuksessa, jos halutaan itse järjestää toimintaa, jota ei ole valmiiksi tarjolla? Minkälaiset ovat käytännöt?
EP:                 Maunulan mallissa testataan tätä. Lähes kaikkia tiloja voi varata suoraan netin kautta silloin, kun ne ovat vapaana. Asukkat voivat järjestätyä ryhmäksi ja toteuttaa sekä tarvittaessa myös itse rahoittaa kurssin tai tapahtuman. Maunula-talo toimii myös ikkunana koko alueelle: tarvittava tila voi löytyä myös muualta kuin Maunula-talosta.
Mari Larkovirta:
Työväenopiston kurssitarjonnan perussuunnittelu tehdään työväenopistossa. Etukäteen ei aina tiedetä, paljonko resursseihin jää löysää. Toivotaan, että voidaan järjestää tapahtumia myös lyhyellä aikajänteellä.
Puheenvuoro 11 [Jyrki Kallius]:
On tärkeää, että talo hengittää ulospäin – talo on meidän -ajatus. Silloin uskalletaan ottaa riskejäkin, ja pitkällä aikavälillä talo hyötyy siitä.
Puheenvuoro 12 [Jouko Jauhiainen]
Toivottavasti kaikki tiedotus ja yhteyskanavat eivät mene nettiin. Talossa pitäisi aina olla ihminen, jolta kysyä.
EP:                 Aulaan tulee info-piste, jossa näyttäytyy kaikki kaupungin tuottama toiminta sekä paikallinen tiedotus. Se on myös kohtauspaikka.
Mari L:          Tiedottajana voin työskennellä välillä infopisteessä.
EP:                 Viestinnän pitää olla monikanavaista. Voi kysyä vahtimestarilta, lähettää sähköpostia edustajalle tai viestiä Facebookissa, itselle sopivimmalla tavalla.
Puheenvuoro 13 [Kale Kaivola]:
Onko virkamieskunta jo kokoontunut suunnittelemaan, miten yhteistyötä toteutetaan?
Anne D:         Vasta nyt on tiedossa henkilöt, jotka tulevat työskentelemään Maunula-talossa. Henkilökunnalla on ensimmäinen yhteinen iltapäivä syyskuussa.
Puheenvuorot 14:
Mitä edustuksellisuus tarkoittaa? Jokainen, joka lähtee ehdolle, edustaa monia eri ryhmiä…
Puheenvuoro 15:
Monesti tällaisissa elimissä on nuorten edustaja, nuori.

AS:                Muuttuu monimutkaiseksi, jos pitää edustajistoa rajata iän tai vaikka sukupuolen mukaan.
EP:                 Tärkeää on, että edustajat haluavat olla neuvottelukunnassa ja edustaa erilaisia ryhmiä. Ketään ei pidä väkisin valita edustajaksi.
Kale Kaivola: Neuvottelukunta on vain yhteistyöelin. Asukasfoorumi on päättävä, ja sinne voi jokainen tulla edustamaan itseään.
EP:                 Pilotoimme myös sitä, että edustajat eivät edusta tiettyä poliittista, sosiaalista,
etnistä tms. ryhmää, koska ihmisillä on monia identiteettejä ja he kokevat kuuluvansa moniin ryhmiin. Ei ole esimerkiksi naisten, nuorten, senioreiden tai maahanmuuttajien edustajia. Neuvottelukunnassa edustajat eivät edusta esimerkiksi omaa henkilökohtaista sosiaalista viiteryhmäänsä.
YH:                Toisaalta neuvottelukunnassa ei pitäisi haudata ajatusta siitä, että olisi eri-ikäisiä edustajia. Se rohkaisisi esittämään asiansa, kun olisi oman ikäinen edustaja.

Puheenvuoro 16:
Jos neuvottelukunnassa edustaja päättää poistua kesken kauden, miten täydennetään.
EP:                 Ensinnäkin on varajäsenet. Ja jos asiat eivät etene, voidaan vaatia avointa foorumia.

Puheenvuoro 17:
Kuinka usein neuvottelukunta kokoontuu?
AD:                Vähintään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.
Puheenvuoro 18:
Tarvitaanko neuvottelukuntaa perusasioiden kuten siivouksen hoitoon?
EP:                 Siivous- ym. infrastruktuuriin liittyvät asiat hoitaa johtotiimi.
Puheenvuoro 19:
Onko tämä toimintamalli pysyvä?

EP:                 Mallia voidaan muuttaa avoimessa foorumissa, jos se ei toimi.


Nyt hyväksytty toimintamalli siis voi elää ja muokkautua taloon sopivaksi!

Emilia Palonen, maaliskuussa 2013 valittu Maunulan demokratiahankkeen Maunula-talo-edustaja

torstai 30. kesäkuuta 2016

Maunula-talon avoin foorumi 18.8.: talon toiminta alkaa!

Tervetuloa Maunula-talon avoimeen foorumiin 18.8. klo 18-20 ideoimaan, kuulemaan talosta ja valitsemaan asukasedustajat talon toimintaa suunnittelemaan neuvottelukuntaan!

Maunula-talon toiminta alkaa elokuussa vaikka talo avataan vasta joulukuussa 2016. Talo on kirjasto, työväenopisto ja nuorisotalo - ja asukkaiden ja käyttäjien kohtaamispaikka monin tavoin. Suunnittelimme taloa yhdessä asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden sekä arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa. Asukkaat olivat kuin neljäs "virasto" suunnitteluprosessissa. Seuraavaksi päästään vaikuttamaan suoraan talon toimintaan. Ajatus on madaltaa raja-aidat työväenopiston, nuorisotalon ja kirjaston välillä, ja tuoda talo lähelle alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien arkea.

Talolla on aivan uudenlainen, demokraattinen toimintamalli. Se otetaan käyttöön 18.8. Käynnissä oleva osallistuva budjetointi (äänestys 28.8. saakka) on osa talon toimintaa. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään Maunula-talon avoin foorumi, siellä tuodaan esiin ideoita ja keskustellaan taloon liittyvistä asioista. Lisäksi valitaan edustajat talon neuvottelukuntaan (kolme varsinaista ja kolme varahenkilöä). Heistä yksi istuu talon johtotiimissä, kun siellä on toimintaan ja käyttäjiin liittyviä, pikemminkin kuin käytännön hallinnointiin ja johtamiseen liittyviä asioita.

Kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Toivomme, että kiinnostuneet ilmoittautuisivat jo etukäteen. Itseään voi esitellä esimerkiksi näiden nettisivujen tai vaikkapa Maunula-talon facebook-ryhmän kautta. Ehdolle voi tulla myös paikan päällä ja vaikka ilmoittautua itse. Samalla valitaan asukkaat avajaisviikon tapahtumien valmisteluryhmään. Tervetuloa mukaan!

Alustava ohjelma: 
- Esitellään talon taustat 80-luvulta alkaen, osallistuvan suunnittelun prosessi vuodesta 2013 ja kesällä 2016 valmistunut toimintamalli
- Hyväksytään toimintamalli (jos ei hyväksytä, uudelleen valmisteluun)
- Keskustellaan toiveista ja esitellään talo (virtuallisesti)
- Valitaan asukasedustajat neuvottelukuntaan.
- Valitaan asukkaiden edustajat avajaisviikon suunnitteluun.
- Evästetään edustajat ja otetaan esille muut asiat.

Talon virallinen avajaisviikko on 30.1.–5.2.2017. Päivät kalenteriin!

Maunula-talon ensimmäinen avoin foorumi järjestetään 18.8. klo 18, Asukastalo Saunabaarilla, Metsäpurontie 25.

Kuvat: Beatan ja Johanneksen terveiset työmiehille harjannostajaisiin sopivat myös kaikille, jotka ovat uurastaneet talon suunnittelun parissa.



Demokratiahankkeen uutisia kesäkuulta

Demokratiahanke piti pikaisella aikataululla kokouksen 14.6. Mediapajalla (näköjään niin pikaisen, ettei tänne tehty päivitystä). Kävimme läpi ajankohtaisia asioita ja valmistauduimme talon strategiaryhmään.

1. Osallistuvan budjetoinnin ehdotukset saimme nähdä juuri ennen kun ne avattiin, ja kommentoimme sitä, että 4. Koko maailma Maunulassa -ehdotuksesta puuttuu juuri tuo koko maailma tekstistä. Eri kulttuurit eivät näy. (Ei ehditty saada mukaan.)
2. Kävimme läpi talon toimintamallin viimeisimmän version: enää ei muutettu mitään, mutta toivottiin, että se menee sellaisenaan läpi Maunula-talon strategiaryhmässä. (Näin meni.)
3. Puhuttiin kahvilasta, ja oltiin tyytyväisiä siihen, että tila ja prosessi on nuorisotoimen vastuulla: toiveissa on saada sekä paikka, josta saa säännöllisesti kahvia että tilaa paikallisille ryhmille, yhdistyksille ja koululuokille pitää kahvilaa tai muuten vaan kokata yhteisöllisesti. Työväenopiston Rajametsäntien opetuskeittiö on muuten tulossa osaksi Maunula-taloa, onhan se siitä kivenheiton päässä, mutta se on erilainen tila - ei talon sydän, jollaiseksi aulan yhteydessä olevaa keittiötä/kahvilaa on suunniteltu.
4. Puhuttiin siitä, että 18.8. klo 18 on Maunula-talon avoin foorumi Saunabaarilla. Sitä järjestämässä ovat asukkaat - ja tietenkin myös työväenopisto, kirjasto ja nuorisotoimi. Avoin valmistelukokous järjestetään elokuun alkupuolella. Tiedotusta hoidetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.


Terveiset vielä strategiaryhmästä 20.6., jossa Maunula-talon toimintamalli hyväksyttiin. Keskustelua herättänyt talon yhteinen budjetti muutettiin muottoon yhteinen budjettikokonaisuus: eli vaikka yhteistä budjettia ei ole, osallistuvan budjetoinnin ja demokratian näkökulmasta asukkaiden ja käyttäjien tulee tietää talon budjetti. Nyt toimintamalli menee vielä talon avoimen foorumin hyväksyttäväksi 18.8.

Muiden Helkan Kevein-hankkeiden kanssa vietettiin kesätapaamista 16.6.: sekä Maunula-talon että Saunabaarin alakerran saamisessa asukaskäyttöön osallistuvan suunnittelun ja asukastoiminnan käytännöistä voisi oppia. Sovittiin, että koitetaan tehdä Maunulan osallistuvan suunnittelun mallista infograafi, jotta helpommin hahmottuisi (paremmin kuin näitä sivuilta), mistä tässä on ollut kyse.

torstai 19. toukokuuta 2016

Asukkaat päättämässä ja Maunula-talon avoin foorumi 18.8. klo 18

Maunula-talon avoin foorumi järjestetään 18.8. klo 18. Aiemmin suunniteltu 2.6. tilaisuus lykkääntyy, sillä toimintamalli ja kahvilan tilanne eivät ole oikein sellaisessa vaiheessa, että asukaskokouksesta olisi hyötyä. Osallistuvan budjetoinnin työpajat järjestettiin 18.5. ja seuraava on 25.5. Niihin kaikki energia nyt! Seuraava demokratiahankkeen vetämä asukaskokous järjestetään ennen foorumia ja samalla päivitetään tietoa toimintamallista. Alla juttu Maunulan Sanomista (lisätään kuva Maunula-talosta tällä hetkellä =)).

Asukkaat päättämässä Maunula-talon toiminnasta ja hallinnosta

Maunula-talon rakentaminen sujuu hyvin ja talo luovutetaan lokakuun lopussa kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon käyttöön. Asukkaat ovat päässet vaikuttamaan talon toimintamalliin ja tarjonnan sisältöihin.
Parhaillaan käynnissä on osallistuvan budjetoinnin prosessi. Keväällä kuultiin asukkaiden toiveita. Helsingin kaupungin vetämissä työpajoissa toukokuussa niistä on muokattu ehdotukset, joista kaikki asukkaat pääsevät äänestetämään kesäkuun ja heinäkuun aikana.
Äänestyksen perusteella toteutettavat hankkeet valitsee elo-syyskuussa Maunula-talon neuvottelukunta. Suunnitelman mukaan siihen kuuluu kuusi virkamiestä sekä kolme asukasta ja heidän varahenkilönsä. Yksi asukkaista osallistuu myös tarvittaessa talon johtotiimin kokouksiin työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon edustajan rinnalla.
Asukasedustajat valitaan elokuun lopussa järjestettävässä talon avoimessa foorumissa. Silloin asukkaat, nykyiset ja tulevat käyttäjät pääsevät jälleen ideoimaan talon toimintaa ja keskustelemaan siitä, miten talo toimisi mahdollisimman hyvin alueen majakkana ja kohtauspaikkana.
Maunula-talon suunnittelussa on vuodesta 2013 pilotoitu osallistuvaa demokratiaa. Kun talo avautuu, pilotoidaan yhteishallintaa. Kesällä Helka ry:n Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin rahoittamassa hankkeessa hyvinvointia lisäävästä Maunulan mallista kuullaan Eurooppaa myöten.
Osallistua Maunula-talon nettisivujen (maunulatalo.fi) ja fb-sivun, -ryhmän ja Maunulan demokratiahankkeen (maunula.blogspot.fi) kautta. Muista äänestää toiveitasi kesän aikana ja tavataan Maunula-talon avoimessa foorumissa elokuussa!

Emilia Palonen, Demokratiahankkeen asukasedustaja, Maunulassa 9.4.2016 

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Maunula-talon toimintoja suunniteltiin jälleen yhdessä

Maunulan asukkaat kokoontuivat taas sunnuntaina 3.4.2016 (klo 15-18) Saunabaarilla suunnittelemaan Maunula-talon toimintaa. Paikalle tuli noin 20 henkeä.

Emilia Palonen avasi tilaisuuden Liisa Lohtanderin kanssa, ja kertoi aluksi muutaman sanan talon vaiheista ja tapaamisen ohjelmasta. Paikallaolijat esittäytyivät toisilleen ja kertoivat millä mielellä tai minkälaisin toivein olivat tulleet tapaamiseen.



Jakauduimme ryhmiin, joista kolmessa keskustelimme Maunula-talon toimintasäännön luonnoksesta ja yhdessä kahvilatoiminnasta. Maunula-taloon kehitetään nimittäin aivan uudenlaista toimintamallia, jossa kaupungin kolmen viraston ja asukkaiden yhteistyö on perustana talon hallinnalle. Maunulan asukkaat ja talon käyttäjät pääsevät mukaan toiminnan suunnitteluun ja tapahtumien tuottamiseen. Toimintasääntö viimeistellään ja saadaan jakoon lähiaikoina.

 Työryhmien ideat ja anti jaettiin koko ryhmälle, ja tällaisia ideoita, huolia ja huomioita tehtiin: 

1) MAUNULA-TALON TOIMINTASÄÄNNÖKSEN LUONNOKSESTA 

Iloja, mahdollisuuksia ja positiivisia huomioita: 
 * Asukkaiden iso, aktiivinen rooli, sekä neuvottelukunnan että avoimen foorumin/käyttäjien kokouksen kautta
* Talolla hieno potentiaali ja mahdollisuudet hyvin monipuoliseen ja erilaisia ryhmiä yhteen tuovaan toimintaan
* Mahdollisuus koota yhteen tiedot alueen tapahtumista ja toimijoista

Huolia, ideoita ja kysymyksiä:
 * Hallintomallin byrokraattisuus, epäselvyys käyttäjän näkökulmasta
* Miten tieto kulkee? Onnistuuko tiedotus?
* Minkälainen vahtimestari/infopiste saadaan? Tarkoitus saada kiertävä vahtimestarivuoro, mutta henkilökuntaa ei tällä hetkellä riittävästi koko päivän käytettävissä olevaan vahtimestariin. Voisiko tässä käyttää vapaaehtoisia tai työllistettyjä (ks. alla)?
* Tuleeko mallin kolmiportaisuus tarpeeksi selkeästi esille?
* Onko luonto- ja ekologia-asiat jäänet paitsioon?
* Millä aikataululla malli otetaan käyttöön?
* Miten edustajat edustavat aluetta? Onko yksi vuosi tarpeeksi pitkä toimikausi asukasedustajalle?
* Mikä on mallin suhde vanhuspalveluihin, päiväkoteihin jne?
* Maahanmuuttajat mukaan!
* Millaista liikuntaa taloon saadaan?

Ehdotuksia
* Vapaaehtoisvuorot talon ”päivystäjille” – ”ihminen tavattavissa”
* Neuvottelukunnan toiminta mahdollisimman avoimeksi, nettisivuille selkeä tiedotus kokouksista, asialistoista, yhteystiedot erityisesti neuvottelukunnan asukasedustajiin
* Toimintasäännössä nostetaan avoin foorumi ensimmäiseksi – tärkeä tuoda suoran toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuus hyvin esiin (ei ainoastaan asukasedustajan kautta)
* Toimintasääntöön merkintä siitä, että kerätään ideoita ja ehdotuksia ja tehdään yhteistyötä (ja mahdollisesti jalkaudutaan) alueen vanhuspalveluiden, päiväkotien ym. kanssa. (Tätä voidaan toteuttaa myös osallistuvan budjetoinnin kautta.)
* Maahanmuuttajien osallistuminen ja yhdessä maahanmuuttajien kanssa tekeminen
* Avoimen foorumin/käyttäjien kokouksen lisäksi jätetään auki mahdollisuus järjestää ”miniasukaskokouksia” tai keskustelutilaisuuksia (pura huolesi, kerro toiveesi taloon liittyen) ja toimintaryhmiä (mitä vain!)
* Säännölliset (esim. kerran kuussa) iltamat – rentoa yhdessäoloa, erilaista ohjelmaa.

Asukasedustus ja suora osallistuminen ovat molemmat tärkeitä talossa (suoraan osallistumiseen kuuluvat osallistuva budjetointi ja foorumit). Valittujen edustajien on pyrittävä tuomaan neuvottelukuntaan asukkaiden näkökulmia, joita esimerkiksi asukaskokouksissa esitetään. Erilaisista taustoista olevien asukkaiden saaminen toimintaan ja asukaskokouksiin tärkeää, edustajat edustavat tätä moninaisuutta, eivätkä erikseen joitain kapeita ryhmiä. Edustajat valitaan vuodeksi kerrallaan ja peräkkäiset kaudet on rajattu kolmeen.

Tilaisuuden nuorin osallistuja Saimi Salovaara 
taiteili oman näkemyksensä Maunula-talon kahvilan tarjonnasta.

 2) KAHVILATOIMINNASTA 

* Hyvää että toimitaan vapaaehtoispohjalta ja että eri tahot pääsevät pyörittämään kahvilaa
* Mutta kenellä on vastuu ja kokonaisuus hallussa? Tähän tukityöllistetyt ja pysyvämpi toiminta? Tarjottava ei saa loppua kesken, toiminnan luotettavuus tärkeää, monipuolinen tarjottava 
* Aukioloajat? (Pitää olla laajat, eli auki myös iltaisin ja viikonloppuisin)
* Entä verottaja? Kirjanpito?
* Hygieniapassit? Keneltä vaaditaan? Näitä kahvilaryhmä selvittää
* Kaupungilta tukityöllistettyjä (tai työmarkkinatuella) kahvilan työntekijöiksi. Esimerkiksi nuori, joka saisi samalla jotain koulutusta (esim. hygieniapassi), lähiesimies esim. työväenopistosta. Tällä tavalla säännöllinen 6h/päivä aukiolo, jota laajentaisivat järjestöjen/vapaaehtoisten järjestämä toiminta.
* Miten turvataan pysyvämpi toiminta? Pelkät kahvilaa pitävät yhteisöt eivät riitä. Kaupungin työllistetyillä? Nuorisotalon nuorten säännöllisiä iltavuoroja (ei kuitenkaan joka ilta?)
* Mitä tehdään ylijäämätuotteille?
 * Erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuminen (alueen maahanmuuttajat mukaan!)
 * Missä kaikkialla talossa saa juoda kahvia - tai syödä? Onko kahvila-alueella selkeät rajat?

Keskustelu rönsyili välillä muihinkin aiheisiin, ja tällaisiakin huomioita ja ehdotuksia nostettiin esiin:
* Hienoa että saadaan info-taulu myös kaupan puolelle
* Talosta puuttuu näyttelytila taiteelle? [Videotaidetta ja mahdollisesti jotain työväenopiston kerrokseen saadaan esille.]
* MLL:n perhekahvila – onko sopivia tiloja? Esim. kaksi kertaa kuukaudessa (kerran suomenkielinen, kerran ruotsinkielinen), iltaisin (yhdistyskahvilana?) tai mahdollisesti aamukahvilana (perhekahvilana nuorisotalon tiloissa?) Myös satuhuonetta voisi hyödyntää toiminnan järjestämiseen lapsille.
* Saadaanko kirjaston lastenosastolle myös lelulainaamo?

 ----

Valittiin asukasedustajiksi Maunula-talon valmisteluun siihen asti, kunnes talon toimintasäännön mukainen uusi johtamis- ja hallintomalli tulee voimaan, seuraavat: Emilia Palonen, Liisa Lohtander, Hanna-Kaisa Hoppania, sekä varalle Laura Seppänen ja Yrjö Hakanen

Yhteisöt, järjestöt ja yksilöt, jotka ovat kiinnostuneita kahvilan pitämisestä ja haluavat mukaan kahvilan toiminnan sääntöjen ja organisoinnin suunnitteluun, ottakaa yhteyttä Maunulan kirjaston Lauri Seutuun, tai Emilia Paloseen (Maunulan demokratiahanke).

 Lopuksi Emilia ja Jonna Kangasoja esittelivät Maunula 3.0 hanketta (Kevein-hanke), jossa on tavoitteena tuoda alueen toimijoita yhteen ja kehittää Maunula-taloa alueen majakaksi ja toiminnan hubiksi. Hankkeessa keskitytään Maunula-talon toiminnan suunnitteluun ja prosessin dokumentointiin. Aiheesta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Emiliaan.

Todettiin myös, että kaupunginvaltuuston päätöksissä Maunula-talo on mainittu nuorisotoimen ja opetusvirastossa käynnistettävän kokeilun kanssa yhdeksi kolmesta kärkihankkeesta osallistuvan demokratian ja osallistuvan budjetoinnin kehittämisessä.

Tarjolla oli kahvia ja keksejä, ja iltapäivä hurahti nopeasti.

Tervetuloa seuraavaan tapaamiseen torstaina 2.6. klo 18-20, Saunatalon Vaahtera-salissa. Silloin jatketaan suunnittelua. Tervetuloa! Talo aukeaa vuoden lopussa.

Muista myös nämä kanavat Maunulan ja Maunula-talon uutisten seuraamiseksi:
Maunula-talon nettisivut: http://maunulatalo.fi/
Maunula-talon facebook: https://www.facebook.com/maunulatalo/
Maunulan seinä facebookissa: https://www.facebook.com/Maunulanseina/
Maunula.net
Maunulan Sanomat

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Avoin Maunula-talon asukasfoorumi 4.3. ja lähidemokratia 3.0 -hankkeen avaus

Avoimessa foorumissa sunnuntaina 3.4. klo 15-18 paneudutaan Maunula-talon toiminnan asukaslähtöiseen suunnitteluun. Tilaisuus myös avaa uuden lähidemokratia 3.0 -vaiheen.

Maunulan demokratiahankkeen pohjalta luotu Maunula-talo lähdemokratiaa 3.0 valittiin Helsingin kaupunginosayhdistyksen (Helka) KEVEIN-innovaatioalustaksi. Se on yksi kolmesta kaupungissa. Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi ja Herttoniemenranta ovat kaksi muuta. Maunula-talo voisi toimia alustana monenlaisille asukaslähtöisille hankkeille ja samalla uudelle lähidemokratialle. Tuo ideasi!

Tilaisuudessa keskustellaan Maunula-talosta, osallistuvasta budjetoinnista ja toiminnan järjestelemisestä. Kaikki pääsevät tuomaan omia näkökulmiaan ja vaikuttamaan. Toivottavasti myös kaupungin työntekijöitä pääsee paikalle, vaikka on sunnuntai.

Tarkemmat tiedot saadaan myöhemmin. Tervetuloa!

p.s. Maunula-taloa esiteltiin myös Jääjuhlassa sunnuntaina. Tässä pari kuvaa, kun Emilia Palonen (yllä) ja Inari Penttilä (alla) jututtavat asukkaita Maunula-talo kyselyn avulla. Muistattehan käydä 31.3. mennessä vastaamassa maunulatalo.fi-sivulla. Äänestä Maunula-talon tunnusta 15.3. mennessä.
Maunulalaisia, paloheinäläisiä ja pakilalaisia jututtaessa kävi ilmi, että kahvila, tapaamis- ja kohtaamispaikka ja vertaisoppiminen, erilaiset taide-elämykset ja teatteri kiinnostavat. Samalla pääsimme kertomaan lisää siitä, mitä taloon oli tulossa.

Kaupungin työntekijät jalkautuivat myös S-marketille toissaviikolla.  Asukkaita olisi voinut olla enemmän myös kyselemässä. Joten käydäänpä vaikka jututtamassa naapureita tuon kyselyn tiimoilta! Sen voi avata tietokoneella, älykännykällä tai pädillä. Mediapajalla voisi varmaan käydä myös täyttämässä. Samalla voisi saada itsekin lisää ja uusia ideoita - foorumiinkin tuotavaksi.